#tbt ja suloinen Nizza

Throwback Thursdayn kunniaksi aloin muistelemaan viimeisintä reissuani.. Pari kuukautta takaperin vietin nimittäin huikean pitkää, 8 päiväistä, kesälomaani. Viime kesä oli ihan jees noin niinkuin toimistossa istumiseen, mutta lomailuun kaipasin vähän enemmän aurinkoa ja lämpöä. Vertailin äkkilähtöjen ja eri lentojen hintoja ja hetken harkinnan jälkeen päätin suunnata Nizzaan. Jännittävän tästä reissusta teki se, että olin lähdössä yksin.. Kavereiden lomat eivät sattuneet samalle ajankohdalle, joten se oli pakko joko lähteä yksin tai olla menemättä. Onneksi lähdin, koska ei yksin reissaaminen ollut yhtään pelottavaa!



Olin ollut Nizzassa aiemminkin, kaksi (vai kolme?) vuotta sitten Annan, Lauran ja Saran kanssa. Se vaikutti aika paljon siihen, että uskalsin lähteä yksin. Tiesin, että kaupunki ei ole liian iso ja siellä riittää tekemistä. Aika takuuvarmasti tiesin myös sen, että aurinko paistaa ja nopeasti minun kaltaiseni auringonpalvojan aika kuluu rannalla makoillessa..

Yksi parhaista jutuista Ranskassa on tunnetusti ruoka ja erilaiset leivonnaiset. Tuli syötyä muutama pain au chocolat ja quiche.. Löysin nimittäin aivan ihanan leipomon! Leipomo taisi olla nimeltään Ronde des Pains ja se oli Nizzan vanhassa kaupungissa. Iso suositus Nizza-turisteille!

Toinen suosittelun arvoinen paikka on Fenocchio-jäätelöpuoti. Heillä on ihan mieletön jäätelövalikoima ja monta (siis todella monta) makua maistettuani voin sanoa, että ne ovat kaikki herkullisia.. Kannattaa myös vierailla aamupäivällä vanhan kaupungin torilla (Marché aux Fleurs), koska sieltä saa esim. hedelmiä ja marjoja rannalle evääksi. Eväiden hankkiminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, koska rannalla kiertää hauska vesimelonimyyjä!

 Toivottavasti kännykkäräpsyt jakavat lämpöä vähän sinnekin puolelle ruutua!

- Emmi

Luumuclafouti

Luumut ovat syksyn juttu ja kypsinä ne ovat todellista herkkua ihan sellaisenaan syötynä, mutta myös leivonnaisissa. Olen monesti halunnut tehdä clafoutia, mutten ole jostain syystä tullut aiemmin tehneeksi sitä.. Se onkin mainio vaihtoehto tavalliselle piirakalle. Lisäksi helpompi ja nopeampi tehdä, koska ei tarvitse valmistaa pohjaa ja täytettä erikseen. Eikä varsinkaan tarvitse kaulita pohjataikinaa! Maultaan tämä clafouti on ihanan mantelinen ja mantelijauheen takia myös todella mehevä.

Kannattaa kiinnittää huomiota luumujen kypsyyteen, koska raa'at luumut ei maistu miltään tai ovat turhan kirpakoita. Clafoutissa on paljon kananmunaa, joten älä pihistele kananmunien laadussa tätä tehdessäsi! Itse käytän aina luomukananmunia, koska ne ovat mielestäni paremman makuisia kuin muut kananmunat.

Clafouti sopii hyvin brunssille, iltapäiväteelle/-kahville tai miksei jälkkäriksikin. Mieluiten tarjoilisin sen kevyesti vaahdotetun (sokerittoman) kermavaahdon kanssa, mutta isommassa makeannälässä sen voi tarjota myös hyvän vaniljajäätelön kanssa. 

Luumuclafouti

8 kypsää luumua
2 rkl voita
2 rkl sokeria
1 tl kanelia

Clafoutitaikina

50 g mantelijauhetta
0,5 dl vehnäjauhoja
0,75 dl sokeria
puolikas vaniljatanko
1 pestyn sitruunan (tai limen) kuori
2,5 dl kuohukermaa
2 kananmunaa
2 kananmunan keltuaista

Voita ja sokeria vuoan voiteluun
Mantelilastuja päälle ripoteltavaksi

» Lämmitä uuni 180 asteeseen.
» Halkaise luumut ja poista kivet. Paista luumuja hetki voin, sokerin ja kanelin kanssa pannulla leikkuupinnat alaspäin.
» Sekoita keskenään mantelijauhe, vehnäjauhot, sokeri, vaniljatangon siemenet ja sitruunan kuoriraaste.
» Lisää seokseen kuohukerma, kananmunat ja keltuaiset. Vatkaa seos tasaiseksi.
» Voitele vuoka (n. 2 litraa vetoisuudeltaan) voilla ja "jauhota" sokerilla. Kaada taikina vuokaan.
» Asettele luumut leikkauspinta ylöspäin taikinan päälle. Ripottele pinnalle vielä mantelilastuja.
» Paista uunin keskiosassa 35-40 min tai kunnes clafouti on hieman ruskistunut ja sisältä jähmettynyt.

Resepti luumuclafoutille Leila Lindholmin kirjasta "Pala kakkua - ja paljon muuta".

- Emmi

Pinaattiletut

Nirsona pikkulikkana pinaattiletut oli yksi muutamista (korostus sanalla muutamista) kouluruokalemppareista. Nyt aikuisiällä niitä ei kuitenkaan ole tullut syötyä kovinkaan moneen otteeseen.. En vain ole koskaan aiemmin tehnyt niitä itse enkä ole myöskään ostanut moneen vuoteen minkäänlaisia eineksiä kotiin tai töihin lounaaksi. Muutama kuukausi sitten tällaisia ihania isoja ja itsetehtyjä pinaattilettuja oli kuitenkin työpaikkani ruokalassa tarjolla ja sen jälkeen niitä olikin pakko kokeilla tehdä itse. Kyllä muuten kannatti! Puolen litran taikinasta sai toistakymmentä lettua ja syötiinkin ne Annikan kanssa yhdellä istumalla.. Onneksi en varannut seuraavien päivien eväitä näiden varaan. 


Pinaattiletut

5 dl täysmaitoa
2 kananmunaa
1,5 dl täysjyvävehnäjauhoja
1 dl vehnäjauhoja
1 pss (150 g) pakastepinaattia
1 rkl voisulaa
1 tl suolaa (maun mukaan)
mustapippuria
ripaus muskottipähkinää

Tarjoiluun

puolukkasurvosta/-hilloa

» Kaada maito kulhoon ja vatkaa joukkoon kananmunat niin, että munien rakenne rikkoutuu.
» Lisää jauhot koko ajan sekoittaen, jotta vältät paakut.
» Sekoita joukkoon sulanut (ja mielellään valutettu) pakastepinaatti, voisula ja mausteet.
» Anna turvota puolisen tuntia ja paista öljyn ja voin sekoituksessa.
 


- Emmi