Herkullista joulua

Rentouttavaa, herkullista ja nähtävästi myös aurinkoista joulua kaikille! Onpa kivaa kun on muutama vapaapäivä töistä ja ehtii rauhassa vaan olla, syödä ja ehkä myös vähän urheilla..

Meidän perheen joulupöytään olen tehnyt saaristolaisleipää ja huomenna ajattelin pyöräyttää myös muutamat karjalanpiirakat. Karkkeja en näköjään ehtinyt tehdä, mutta onneksi on muutamia tuliaisia Teurastamon joulumyyjäisistä (ehkä laitan pari kuvaa myöhemmin).

Noni, ny nauttikaa.

Kuva täältä.

- Emmi

Piparkakkutoffee

Ehkä ootte jo huomanneet, että mä tykkään toffeesta? Tätä innostuin tekemään kun maistoin Dumlen Gingerbread-toffeeta. Siinä ei mun mielestä maistunut tarpeeksi tutut piparkakkumausteet eli kaneli, neilikka, inkivääri ja kardemumma. Ryhdyinpäs sitten miettimään, miten saisin itse tehtyä siitä vielä vähän parempaa..

Helppoa oli tietty ottaa Pärlans Konfektyrin perusresepti toffeelle ja soveltaa siihen itse mausteet. Katsoin, että heidän kanelitoffeessaan on n. 2 tl kanelia ja lisäksi kanelitanko. Tästä päättelin, että kannattaisi laittaa hieman reilu 2 tl mausteita, jotta toffeesta ei tulisi liian mausteista tai liian mietoa. Sen jälkeen täytyi tietty miettiä, miten paljon kutakin maustetta laittaisi.. Onneksi tämä oli aika helposti pääteltävissä perinteisen piparkakkutaikinan ohjeesta laskemalla mausteiden suhteet toisiinsa. Ja voilá, meni onneksi kerralla oikein!

Ja sitten vaan kaikki keittelemään toffeeta. Tää on ihan must herkku joulupöytään.

Piparkakkutoffee

80 g voita
2 dl kuohukermaa
0,5 tl merisuolaa
vaniljatanko
170 g glukoosia
250 g sokeria
0,5 tl kanelia
0,5 tl neilikkaa
0,25 tl inkivääriä
0,25 tl kardemummaa (jauhettua)

» Laita pieneen kattilaan kerma, suola, vaniljatangon siemenet, -tanko ja voi, ja anna lämmetä niin että voi sulaa.
» Keitä samanaikaisesti glukoosia ja sokeria toisessa kattilassa (mielellään paksupohjaisessa). Tarkkaile lämpötilaa lämpömittarilla, sen tulisi kohota n. 170 asteeseen. Väriltään sokerista tulee kullanruskeaa.
» Lämpötilan ollessa 170 astetta ota kattila pois liedeltä ja sekoita kerma-voiseos siihen varovaisesti. Vispaa seos tasaiseksi.
» Anna seoksen jälleen lämmetä miedolla lämmöllä n. 124 asteeseen. Sekoittele aina välillä, koska seos saattaa palaa pohjaan.
» (Ilman kosteuden tms. muiden lämpötilavaihteluiden takia 124 astetta ei välttämättä riitä toffeen oikean koostumuksen saavuttamiseen. Kannattaa siis aina kokeilla myös tipauttaa muutama pisara kuumaa toffeeta lasiin tai kulhoon, jossa on kylmää vettä ja testata sen jälkeen sormin, jähmettyykö toffee pehmeäksi ja sopivan kiinteäksi palloksi.)
» Ota kattila pois liedeltä sopivan lämpötilan saavutettuasi.
» Sekoita mausteet (erillisessä astiassa ensin keskenään ja vasta sitten toffeeseen) ja ota vaniljatanko pois toffeen seasta ennen kuin kaadat sen vuokaan (kooltaan n. 20x20cm). Ripottele vielä päälle hieman hienoa merisuolaa tai suolahiutaleita.
» Anna jäähtyä huoneenlämmössä n. 4-5 tuntia.
» Leikkaa haluamasi kokoisia paloja ja nauti!

Resepti mukailtu Pärlans Konfektyrin kanelitoffeen ohjeesta.

- Emmi

Blogisuositus: Varjokarnevaali

Nyt kaikki heti ja äkkiä seuraamaan Annikan Varjokarnevaali-blogia! Annika fiilistelee ihan arkipäiviäisiä asioita, kirjoittaa paljon kotijuttuja (koska remontti) ja totta kai jakaa ottamiaan kauniita kuvia. Odotan aina innolla, että Annika julkaisee uusia juttuja, koska tiedän että niistä saa inspiraatiota tai vähintäänkin hyvän mielen!

Varjokarnevaali-blogista saattaa välillä löytää samoja kuvia kuin tästäkin osoitteesta, koska onhan kuvaaja sama, mutta Annika tuo aina oman twistinsä ja näkökulmansa niihinkin juttuihin. Uteliaat voivatkin nyt käydä kurkkaamassa sieltä seuraavan täällä julkaistavan reseptin.. Vaikka itse sanonkin niin aikamoista herkkua luvassa.

- Emmi

Focaccia

Focacciaa saa nykyään ostettua joka paikasta, mutta harvoin se on hyvää.. Useimmiten se vaan tuppaa olemaan kuivaa ja kovaa, vaikka sen kuuluisi (ainakin mun mielestä) olla pehmoista ja mehevää. Päätinpäs sitten itse kokeilla, josko omatekemä olisi tässäkin parempi kuin valmiina ostettu..

Luotin jälleen Leilan reseptiin, mutta huomasin taikinan aineksia sekoitellessa, että jauhoja oli ohjeessa ihan liikaa. Vähensin niitä leipoessa parisen desiä ja huomasin, että vieläkin olisi saanut vähentää hieman. Uskoisin siis, että tuo tässä ohjeessa mainitsemani 5,5-6,5 dl riittää oikein hyvin.. Määrä tosin saattaa vaihdella, koska jauhojen laatukin vaihtelee. Kannattaa siis tarkkailla taikinan koostumusta ja lisätä jauhot muutamassa erässä. Taikina saa jäädä suht pehmeäksi, koska niin saamme aikaan mehevän lopputuloksen.

Focaccia on täydellinen lisä brunssipöytään, lounaalle tai välipalaksi! Makuvaihtoehtoja on niin paljon kuin vaan mielikuvitus sallii.. Tässä alla kaksi erilaista leipää. Itse pidin enemmän peruna-vuohenjuustosta, mutta ystäväni Anna taisi olla tomaattisen version puolella. Mausta siis oman makusi mukaisesti!

Focaccia
2 leipää

25 g (puolikas pala) hiivaa
3 dl kädenlämpöistä vettä
0,5 dl hyvää oliiviöljyä
2 rkl juoksevaa hunajaa
1 rkl sormisuolaa
5,5-6,5 dl vehnäjauhoja

Oliiviöljyä ja sormisuolaa pellille ja leipomiseen

» Sekoita taikinakulhossa keskenään vesi, murennettu hiiva, oliiviöljy, hunaja ja sormisuola.
» Lisää jauhot vähitellen ja alusta taikinaa lopuksi viitisen minuuttia. Taikina saa jäädä pehmeäksi, koska siten leivistä tulee meheviä. Kannattaa siis kokeilla taikinan pehmeyttä ennen kuin lisää koko jauhomäärän.
» Kohota taikinaa kulhossa liinan alla peitettynä n. 45 minuuttia tai kunnes se on kaksinkertainen.
» Kuumenna uuni 225 asteeseen.
» Kumoa taikina jauhotetulle pöydälle ja jaa se kahteen osaan, vaivaa hetki ja pyöritä palaset palloiksi. Taputtele ne n. 1,5 cm paksuiksi leiviksi.
» Kohota leivät liinalla peitettynä öljytyllä pellillä, jolle on ripoteltu sormisuolaa. Kohotus kestää n. 30 minuuttia.
» Painele leipien pintaan koloja ja lisää niihin oliiviöljyä ja haluamiasi lisukkeita, esim. kahta alle kirjoittamaani vaihtoehtoa. Turha säästellä oliiviöljyn tai sormisuolan kanssa tässä vaiheessa, ne ovat herkullisen focaccian salaisuus!
» Paista uunin keskiosassa n. 10 minuuttia tai kunnes ne ovat kullanruskeita.

Kirsikkatomaatti-basilikafocaccia

puolet focacciataikinasta
kirsikkatomaatteja (mielellään useaa väriä)
puolikas ruukku basilikaa

Peruna-vuohenjuustofocaccia

puolet focacciataikinasta
1 iso raaka peruna
1 valkosipulilohko
oksa tuoretta rosmariinia
vuohenjuustoa maun mukaan (n. 100 g)

Reseptit hieman muokattuna Leila Lindholmin kirjasta "Pala kakkua - ja paljon muuta".

- Emmi

#tbt ja suloinen Nizza

Throwback Thursdayn kunniaksi aloin muistelemaan viimeisintä reissuani.. Pari kuukautta takaperin vietin nimittäin huikean pitkää, 8 päiväistä, kesälomaani. Viime kesä oli ihan jees noin niinkuin toimistossa istumiseen, mutta lomailuun kaipasin vähän enemmän aurinkoa ja lämpöä. Vertailin äkkilähtöjen ja eri lentojen hintoja ja hetken harkinnan jälkeen päätin suunnata Nizzaan. Jännittävän tästä reissusta teki se, että olin lähdössä yksin.. Kavereiden lomat eivät sattuneet samalle ajankohdalle, joten se oli pakko joko lähteä yksin tai olla menemättä. Onneksi lähdin, koska ei yksin reissaaminen ollut yhtään pelottavaa!

Olin ollut Nizzassa aiemminkin, kaksi (vai kolme?) vuotta sitten Annan, Lauran ja Saran kanssa. Se vaikutti aika paljon siihen, että uskalsin lähteä yksin. Tiesin, että kaupunki ei ole liian iso ja siellä riittää tekemistä. Aika takuuvarmasti tiesin myös sen, että aurinko paistaa ja nopeasti minun kaltaiseni auringonpalvojan aika kuluu rannalla makoillessa..

Yksi parhaista jutuista Ranskassa on tunnetusti ruoka ja erilaiset leivonnaiset. Tuli syötyä muutama pain au chocolat ja quiche.. Löysin nimittäin aivan ihanan leipomon! Leipomo taisi olla nimeltään Ronde des Pains ja se oli Nizzan vanhassa kaupungissa. Iso suositus Nizza-turisteille!

Toinen suosittelun arvoinen paikka on Fenocchio-jäätelöpuoti. Heillä on ihan mieletön jäätelövalikoima ja monta (siis todella monta) makua maistettuani voin sanoa, että ne ovat kaikki herkullisia.. Kannattaa myös vierailla aamupäivällä vanhan kaupungin torilla (Marché aux Fleurs), koska sieltä saa esim. hedelmiä ja marjoja rannalle evääksi. Eväiden hankkiminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, koska rannalla kiertää hauska vesimelonimyyjä!

 Toivottavasti kännykkäräpsyt jakavat lämpöä vähän sinnekin puolelle ruutua!

- Emmi

Luumuclafouti

Luumut ovat syksyn juttu ja kypsinä ne ovat todellista herkkua ihan sellaisenaan syötynä, mutta myös leivonnaisissa. Olen monesti halunnut tehdä clafoutia, mutten ole jostain syystä tullut aiemmin tehneeksi sitä.. Se onkin mainio vaihtoehto tavalliselle piirakalle. Lisäksi helpompi ja nopeampi tehdä, koska ei tarvitse valmistaa pohjaa ja täytettä erikseen. Eikä varsinkaan tarvitse kaulita pohjataikinaa! Maultaan tämä clafouti on ihanan mantelinen ja mantelijauheen takia myös todella mehevä.

Kannattaa kiinnittää huomiota luumujen kypsyyteen, koska raa'at luumut ei maistu miltään tai ovat turhan kirpakoita. Clafoutissa on paljon kananmunaa, joten älä pihistele kananmunien laadussa tätä tehdessäsi! Itse käytän aina luomukananmunia, koska ne ovat mielestäni paremman makuisia kuin muut kananmunat.

Clafouti sopii hyvin brunssille, iltapäiväteelle/-kahville tai miksei jälkkäriksikin. Mieluiten tarjoilisin sen kevyesti vaahdotetun (sokerittoman) kermavaahdon kanssa, mutta isommassa makeannälässä sen voi tarjota myös hyvän vaniljajäätelön kanssa. 

Luumuclafouti

8 kypsää luumua
2 rkl voita
2 rkl sokeria
1 tl kanelia

Clafoutitaikina

50 g mantelijauhetta
0,5 dl vehnäjauhoja
0,75 dl sokeria
puolikas vaniljatanko
1 pestyn sitruunan (tai limen) kuori
2,5 dl kuohukermaa
2 kananmunaa
2 kananmunan keltuaista

Voita ja sokeria vuoan voiteluun
Mantelilastuja päälle ripoteltavaksi

» Lämmitä uuni 180 asteeseen.
» Halkaise luumut ja poista kivet. Paista luumuja hetki voin, sokerin ja kanelin kanssa pannulla leikkuupinnat alaspäin.
» Sekoita keskenään mantelijauhe, vehnäjauhot, sokeri, vaniljatangon siemenet ja sitruunan kuoriraaste.
» Lisää seokseen kuohukerma, kananmunat ja keltuaiset. Vatkaa seos tasaiseksi.
» Voitele vuoka (n. 2 litraa vetoisuudeltaan) voilla ja "jauhota" sokerilla. Kaada taikina vuokaan.
» Asettele luumut leikkauspinta ylöspäin taikinan päälle. Ripottele pinnalle vielä mantelilastuja.
» Paista uunin keskiosassa 35-40 min tai kunnes clafouti on hieman ruskistunut ja sisältä jähmettynyt.

Resepti luumuclafoutille Leila Lindholmin kirjasta "Pala kakkua - ja paljon muuta".

- Emmi

Pinaattiletut

Nirsona pikkulikkana pinaattiletut oli yksi muutamista (korostus sanalla muutamista) kouluruokalemppareista. Nyt aikuisiällä niitä ei kuitenkaan ole tullut syötyä kovinkaan moneen otteeseen.. En vain ole koskaan aiemmin tehnyt niitä itse enkä ole myöskään ostanut moneen vuoteen minkäänlaisia eineksiä kotiin tai töihin lounaaksi. Muutama kuukausi sitten tällaisia ihania isoja ja itsetehtyjä pinaattilettuja oli kuitenkin työpaikkani ruokalassa tarjolla ja sen jälkeen niitä olikin pakko kokeilla tehdä itse. Kyllä muuten kannatti! Puolen litran taikinasta sai toistakymmentä lettua ja syötiinkin ne Annikan kanssa yhdellä istumalla.. Onneksi en varannut seuraavien päivien eväitä näiden varaan. 

Pinaattiletut

5 dl täysmaitoa
2 kananmunaa
1,5 dl täysjyvävehnäjauhoja
1 dl vehnäjauhoja
1 pss (150 g) pakastepinaattia
1 rkl voisulaa
1 tl suolaa (maun mukaan)
mustapippuria
ripaus muskottipähkinää

Tarjoiluun

puolukkasurvosta/-hilloa

» Kaada maito kulhoon ja vatkaa joukkoon kananmunat niin, että munien rakenne rikkoutuu.
» Lisää jauhot koko ajan sekoittaen, jotta vältät paakut.
» Sekoita joukkoon sulanut (ja mielellään valutettu) pakastepinaatti, voisula ja mausteet.
» Anna turvota puolisen tuntia ja paista öljyn ja voin sekoituksessa.
 


- Emmi

Uusi keittiöapuri

Saanen esitellä mun uuden rakkauden..

Keittiöapuri, josta oon haaveillut monet vuodet.. Keväällä haave vihdoinkin toteutui ja nyt muutamien käyttökuukausien jälkeen en voisi olla tyytyväisempi! Vanhempani ostivat mulle tämän aivan ihanan kermanvärisen KitchenAidin Stockan Hullareilta synttärilahjaksi. On se vaan niin kaunis, mutta myös tosi ihana käyttää ja ominaisuuksiltaan ja kooltaan just hyvä kotikäyttöön.

Mulla oli aiemmin Kenwoodin isompi keittiökone, mutta se piti ihan kamalaa meteliä ja kulho oli ihan liian suuri minkään muiden kuin esim. leipä- tai pullataikinoiden tekoon. Se ei myöskään ollut esteettisesti minkään näköinen, joten sitä ei viitsinyt pitää pöydällä esillä. Ei sillä, että se olisi tärkeintä, mutta niinkin suuri kone vei paljon tilaa kaapissa. Eli on vaan pelkkää plussaa, että tämä KitchenAid on niin nätti, että se kelpaa osaksi keittiön sisustusta!

On se vaan niin kätevää, että pystyy tekemään melkeinpä taikinan kuin taikinan tällä vekottimella. Aikaakin säästyy huomattavasti kun saa aina kädet vapaaksi vispaamisesta. Tää kultsi ansaitsee pelkkää ylistystä!

Mä uskon, että me pysytään yhdessä monta vuotta ja vatkataan sitäkin useammat taikinat.

- Emmi

Cookie Ice Cream Sandwich

Tää on luksusherkku! Kaksi keksiä, joiden välissä on jätskiä.. Ei melkein tarvitse sanoa enempää?

Inspiraationa toimi Ben & Jerry'sin kaupoissa myytävä Wich, joka on varsin hyvä vaihtoehto, jos ei ehdi tehdä näitä itse. Itse tehtynä nämä ovat tietty parhaita! Käytin cookieseihin tätä reseptiä ja laitoin väliin Ainon Vanilja & Valkosuklaan kuiskaus -jäätelöä.

Valmistus on varsin yksinkertaista. Valitse kaksi samankokoista cookieta ja pyöritä niiden väliin iso pallo jäätelöä. Jätskipalloa kannattaa hieman painaa lyttyyn jäätelökauhalla ennen kuin painat kevyesti toisen cookien pallon päälle. Pistä tarvittaessa hetkeksi pakastimeen tai nauti samantien! Näitä voi myös tehdä valmiiksi pakastimeen ja nauttia toiste.

- Emmi

Suklaa-banaanikakku

No nyt tulee kaikkien aikojen helpoin resepti! Tämän kakun tekee melkeinpä silmät kiinni. Hyvin varustellusta keittiöstä löytyy kaikki raaka-aineetkin ilman kaupassa käyntiä. Ja tätähän kannattaa siis tehdä silloin kun pöydällä on muutama vähän liian kypsä banaani. Jos malttaa, niin tämä kestää myös hyvin pakastusta eli voit tehdä sen valmiiksi yllätysvieraita varten tai pakastaa puolet kakusta seuraavaa herkuttelua odottaessa.

Amerikassa tämän kakun nimi on Banana Bread eli banaanileipä. Ehkä nimi antaa luvan syödä tätä aamiaiseksi leivän sijaan.. Ainakin sunnuntaina!

Suklaa-banaanikakku

3,5 dl (230 g) vehnäjauhoja
1,7 dl (150 g) sokeria
1 tl leivinjauhetta
0,25 tl ruokasoodaa
1 tl kanelia
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
110 g sulatettua voita
2 isoa kananmunaa
3 isoa kypsää banaania
n. 150 g tummaa suklaata

ruokokidesokeria pinnalle

» Lämmitä uuni 175 asteeseen.
» Sekoita keskenään kuivat aineet eli vehnäjauhot, sokeri, leivinjauhe, ruokasooda, kaneli, vaniljasokeri ja suola.
» Sulata voi ja anna sen jäähtyä hetki.
» Riko toiseen kulhoon kananmunat ja mössää haarukalla banaanit sekaan.
» Vatkaa joukkoon sulatettu voi.
» Rouhi suklaa ja kääntele se nopeasti taikinaan.
» Kaada suorakulmaiseen leipävuokaan ja ripottele pinnalle ruokokidesokeria.
» Paista kunnes kakku on kypsä, n. 50 min.

Resepti täältä hieman muunneltuna.

- Emmi

Raparperijuustokakku

Tämä on toistaiseksi viimeinen raparperiresepti.. Ja todellakin niistä paras.

Tällainen paistettu juustokakku ei mun mielestä ole se kaikista kesäisin kakku, mutta raparperilla höystettynä se on! Reseptiä lainasin (taas kerran) Leila Lindholmilta, mutta muokkailin vähän sokeri- ja voimääriä, koska niitä oli reseptissä mielestäni liikaa. Nyt kakusta ei tullut liian makea vaan just sopiva!

Halutessaan kakun seuraksi voi soseuttaa vaikka mansikkaa kastikkeeksi tai vaahdottaa kevyen kermavaahdon.

Raparperijuustokakku

Raparperikompotti

1 l pestyä ja pilkottua raparperia
tilkka vettä
1 dl sokeria

Keksipohja

400 g Digestive-keksimurua
150 g sulatettua voita

Juustokakkumassa

600 g tuorejuustoa (Philadelphia)
1 prk maitorahkaa
1 dl sokeria
0,5 dl maizenaa
1 vaniljatangon siemenet
4 kananmunaa
1 dl kuohukermaa
200g valkosuklaata

» Lämmitä uuni 175 asteeseen.
» Keitä vesitilkkaa ja raparpereja noin vartin verran tai siihen saakka, että raparperit ovat pehmenneet.
» Lisää joukkoon sokeri ja keitä vielä hetki. Anna kompotin jäähtyä.
(Tämä on helppo tehdä vaikka leipomista edeltävänä päivänä niin aikaa säästyy itse leivontapäivänä.)

» Valmista keksipohja sekoittamalla keksimuru ja sulatettu voi keskenään. Painele se sitten irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille (EDIT: Kiitos Jutta, että luit reseptin tarkkaan! Olin unohtanut mainita, että keksimuru painellaan myös irtopohjavuoan reunoille). Paista noin 10 minuuttia. Tämän jälkeen laske uunin lämpötila 150 asteeseen.

»Valmista juustokakkumassa. Sekoita keskenään tuorejuusto, maitorahka ja vaniljatangon siemenet.
» Lisää kunnollisen sekoittamisen jälkeen joukkoon sokeri ja maizena.
» Sekoita massaan varovaisesti kananmunat yksi kerrallaan.
» Lisää vielä kuohukerma.
» Sulata valkosuklaa vesihauteessa ja varo lämmittämästä sitä liikaa. Kääntele se juustokakkumassan sekaan.
» Viimeisenä lisää joukkoon vielä raparperikompotti ja sekoita nopeasti niin, että massaan jää "raitoja". Kaada seos keksipohjan päälle ja paista noin tunnin ajan. Kakku saa hieman tutista keskustasta, mutta reunojen tulisi olla jähmeät.
» Jäähdytä kakku ja tarjoile!

Resepti hieman muunneltuna Leila Lindholmin nettisivuilta, Rabarber cheesecake.

- Emmi

Raparperihilloke

Raparperia taitaa pursuta ovista ja ikkunoista? Ainakin niillä, joiden pihalla sitä kasvaa. Kyseessä on ihana raaka-aine, joten kannattaa kokeilla mahdollisimman monia reseptejä sen hyödyntämiseksi. Tätä raparperihilloketta voi tehdä vaikka pakastimen täyteen ja nauttia kesän mausta uudelleen syksyllä tai talvella!

Tätä hilloketta voi laittaa kakun väliin, jätskiin, letuille, pannarille jne jne.. Herkkua joka tapauksessa. Annikan kanssa syötiin tätä 3 Kaverin Jäätelön valmistaman vaniljajäätelön kanssa ja voin suositella myös kyseistä jätskiä! On tosi kivaa, että niinkin läheltä kuin Helsingistä löytyy jäätelötehdas, joka tekee herkullista jäätelöä. Tai oikeastaan kaksi, Jädelino ja 3 Kaverin Jäätelö. Suurena jätskifanina tuen mielelläni tällaisia pieniä ja herttaisia jäätelöntekijöitä.

Raparperihilloke
2 keskikokoista hillopurkkia

1 l pestyä raparperia pilkottuna
1 dl vettä
3 dl ruokosokeria
1 vaniljatanko
puolikkaan sitruunan mehu

» Keittele raparpereja ja vettä n. 15 min tai kunnes raparperit ovat pehmenneet.
» Lisää sitten sokeri, vaniljan siemenet ja tanko. Keitä hilloketta uudelleen n. 10 min ja varo, ettei hilloke pala pohjaan.
» Purista vielä puolikkaan sitruunan mehu hillokkeen sekaan ja anna sen jäähtyä.
» Purkita ja säilytä joko jääkaapissa tai pakastimessa.

- Emmi

Raparperimehu

Jes, vihdoinkin tein raparperimehua ja vitsit kun siitä tuli hyvää! Olen aina kuvitellut, että mehun keittäminen olisi työlästä, mutta ei se ainakaan tällä reseptillä ollut. Raparperit porisivat itsekseen kun sekoittaakaan ei saanut sakkaantumisen estämiseksi ja siivilöimisen jälkeen kiehauttaminen riitti.

Kannattaa valita mahdollisimman punaisia raparperinvarsia, jotta mehusta tulee ihanan pinkkiä. Mehun voi laimentaa veteen, kuplaveteen tai voihan sitä käyttää myös jossakin boolissa. Sekaan voi heittää mansikoita, vadelmia tai mitä tahansa muita marjoja!

Raparperimehu
n. 1,5 litraa laimennettavaa mehua

1 kg pestyä ja pilkottua raparperia
1,5 l vettä
5 dl sokeria
1 sitruunan mehu

» Keitä raparperipaloja vedessä n. 15 min sekoittamatta, jotta mehusta ei tule sakkaista.
» Siivilöi mehu ja heitä raparperinpalat pois.
» Kiehauta uudestaan ja lisää joukkoon sokeri ja sitruunamehu. Anna jäähtyä.
» Säilytä mehua kylmässä ja laimenna makusi mukaan, noin suhteessa 1+3.

Resepti hieman mukailtuna Leila Lindholmin kirjasta "Pala kakkua ja paljon muuta".

- Emmi

Hulluna raparperiin

Raparperikausi on nyt parhaimmillaan ja mulla on käynnissä hyvien raparperireseptien etsintä. En ollut tajunnutkaan, että raparperikausi alkaa tässä vaiheessa kevättä/kesää, mutta piti se uskoa kun Instagram alkoi täyttyä etenkin ruotsalaisten leipureiden raparperikuvista. No niistäpä se ajatus sitten lähti.. Haluaisin tehdä piirakkaa ja kakkua ja mehua ja ja ja! Voin kunpa aika riittäisi ja vapaaehtoisia syöjiä olisi riittämiin!

Ajattelin nyt vinkata muutamasta takuuvarmasta reseptistä ja samalla suunnitella, mitä reseptejä kokeilisin lähiaikoina.

Jo viime kesänä tein raparperitoscaa ja ihastuin siihen heti. Todella herkullista ja niin helppo tehdä! Ennen toscan leipomista en raparperia ollut käyttänytkään. Taisin leipoa sitä muutamaan otteeseen lyhyen ajan sisällä.

Viikon aikana olen tehnyt tätä Linda Lomelinon raparperikakkua jo kahteen kertaan.. Ensimmäisen kerran tein tätä kerran työkavereille omien nimppareitteni kunniaksi viime tiistaina. (Meillä pitää leipoa aina kun on jokin merkkipäivä, lomille lähtö tai paluu tai mitä tahansa muuta juhlittavaa. Lomakausi on aluillaan, joten meillä on melkein joka päivä jotain herkkua tarjolla.) Toinen kerta oli iskän synttärit keskiviikkona ja tällä kertaa muokkasin reseptiä ihan pikkasen. Lisäsin pohjataikinaan yhden raastetun sitruunan kuoren ja laitoin kardemummaa hieman vähemmän. Tykkäsin myös, että kakusta tuli parempi kun tein sen pienempään vuokaan (20 cm), koska sitten siitä tuli hieman paksumpi. Pohjaresepti on varmasti tosi hyvä mille tahansa marjapiirakalle, joten tulen varmasti käyttämään sitä usein! (Instagramiin postasin kuvan tekeleestäni.)

Haaveissa on ainakin tämän Leila Lindholmin raparperimehun testaaminen. Toivottavasti ehdin ensi viikolla.. Pullafanit tykkäisivät varmasti tästä Leilan reseptistä! Juustokakkufanit taas tästä. Onhan näissä jo testailtavaa ja ohjeita löytyy paljon varsinkin ruotsalaisilta leivontasivustoilta.


- Emmi

Vappumunkit

Pikapäivityksenä munkkiohje! Kysyin eilen vanhalta koulukaveriltani Susanilta hänen luottomunkkireseptiään ja hän antoi minulle tämän reseptin, joka on kuulemma kuuluisien Sotkun munkkien resepti. Täyttä varmuutta alkuperäisyydestä ei ole, mutta herkullisia nämä olivat!

Päädyin tekemään näitä tänä aamuna (herätys klo 4:45...) töihin työkavereille ja nyt illalla uudelleen ystävilleni Riikalle, Lauralle ja Annalle. Anna ja Laura poseeraavat kuvissakin, heh! (Kuvat räpsäisin siis tällä kertaa itse kun Annika oli toisaalla.)

Pyöräyttäkää huomenna munkit Vappupäivän kunniaksi!

Vappumunkit
reilu 20 kpl

0,5 l kädenlämpöistä vettä
50 g tuorehiivaa
reilu 1 dl (100 g) sokeria
1 rkl (13 g) merisuolaa
1 kananmuna
11-13 dl vehnäjauhoja
100 g pehmeää voita
1,5-2 l rypsiöljyä paistamiseen
erikoishienoa sokeria sokeroimiseen

» Sekoita hiiva, sokeri, suola ja kananmuna lämpimään veteen.
»Lisää vehnäjauhot muutamassa erässä ja vaivaa hetki ennen pehmeän voin lisäämistä.
» Vaivaa voi taikinaan ja alusta kimmoisaksi niin, että taikina irtoaa käsistä ja kulhon reunoista.
» Anna kohota liinan alla vähintään puoli tuntia.
» Muotoile munkit ja anna jälleen kohota liinan alla vähintään puoli tuntia.

» Lämmitä öljy 170-180 asteiseksi. Jos sinulla ei ole paistomittaria niin voit testata lämpötilan esim. vaalean leivän palasella. Sen tulisi ruskistua noin minuutissa.
» Paista 3-4 munkkia kerrallaan ja tarkkaile koko ajan öljyn lämpötilaa. Itse pidin paistomittaria öljyssä koko ajan ja säätelin levyn tehoa tarpeen vaatiessa.
» Nosta kypsä munkki öljystä reikäkauhalla ja laske hetkeksi talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen öljy valuu pois.
» Sokeroi munkit lämpiminä, jotta sokeri tarttuu munkkien pintaan. Tässä vaiheessa on kiva, että sinulla on paistokaveri, koska hän voi sokeroida samalla kun sinä nostelet valmiita munkkejä öljystä ja raakoja öljyyn.
» Munkit ovat tietenkin parhaimmillaan heti paiston jälkeen, joten anna mennä vaan ja herkuttele!

- Emmi

London baby!

Vietimme tyttöporukalla viikonlopun Lontoossa pari viikkoa sitten. Saimme nauttia hyvästä ruoasta, kevätauringosta ja lämpimästä säästä! Anna oli viimeiseen asti skeptinen sään suhteen, koska Lontoossa on aina satanut hänen siellä vieraillessaan. Nyt meillä kuitenkin kävi todellinen tuuri, koska siellä satoi vaan muutaman tunnin ajan lauantaiaamuna ja senkin ajan me pyörimme Tate Modern -museossa.

Reissu alkoi aikaisin perjantaiaamuna ja perille päästyämme kävimme viemässä tavarat hostellille. Barmy Badger -hostelli sijaitsi Earls Courtilla eli vain lyhyen matkan päässä keskustan hulinoista ja voimme kyllä suositella sitä hyvillä mielin! Kerrossängyissä oli kolme kerrosta ja aamupalalla tarjolla Nutellaa, eli kivoja ylläreitä oli tarjolla.

Perjantaina söimme lounasta Honest Burgersissa ja oivoi, sitä burgeria muistelen lämmöllä.. Myös ranut olivat herkkua. Tunnelma oli rento ja tarjoilijat olivat myös todella mukavia. Menisin ehdottomasti uudestaan! Illaksi olimme varanneet pöydän Fox & Anchorista, jota meille suositteli Lontoossa koko ikänsä asunut ystäväni. Kriteerinä oli siis se, että saisimme laadukasta ja herkullista brittiläistä ruokaa ja sitä saimmekin! Ronskia pubiruokaa. Valitsin ham hockia peruna-sienimuusilla ja annos oli aivan valtava, mutta todella herkullinen. Meitä oli syömässä yhteensä seitsemän henkilöä ja ilta oli todella hauska. Riikan poikaystävä Mikko yllätti meidät ja tarjosi kuoharit!

Lauantain päiväkahvit ja -teet joimme Tate Modern -museon yläkerroksen kahvilassa huimista maisemista nauttiessa. Pienen nähtävyyskierroksen jälkeen menimme Covent Gardeniin syömään Jamie Oliverin Union Jacksiin pitsaa, tomaattikeittoa ja fish & chipsejä, maistui! Tärkeimpänä juttuna oli kuitenkin La Gelatiera -jäätelöbaari, jota ystäväni oli myös suositellut minun jätski-innostukseni tuntiessaan. Nam nam nam, ei voi muuta sanoa! Valitsin mauiksi tummasuklaan, pistaasin ja suolakaramellin. Edelleenkin Jädelinon tummasuklaa on parasta maistamaani, mutta tämä tuli hyvänä kakkosena.

Sunnuntaina kiertelimme kauniissa ja värikkäässä Notting Hillissä, mutta päivän kohokohta oli ehdottomasti lounas Hyde Parkissa. Aurinko paistoi ja oli lämmin, joten päätimme ostaa Harrodsilta lounasta ja pystyttää pienen picnicin puistoon ennen kuin lähdimme lentokentälle. Ihan hyvillä mielin lähdimme kotiin, mutta olisihan Lontoossa ollut vielä ihan valtavasti nähtävää. Kaikissa kivoissa paikoissa ei mitenkään ehtinyt käydä kolmen päivän aikana, joten katsellaan milloin sinne pääsisi takaisin..

Kiitos ihan hirmuisesti parhaasta reissuseurasta Annalle, Lauralle, Tiinalle ja Marialle! Myös Riikalle ja Mikolle perjantaipäivästä. Oli huikeaa!

- Emmi

Parsakaali-pekonipiirakka

Vaihteeksi vähän suolaista syötävää! Pitkään on tehnyt mieli tehdä suolaista piirakkaa, jossa yhdistyisi parsakaali ja pekoni. Pekoni on aina hyvää ja parsakaali on viime aikoina ollut kukkakaalin ohella lemppari. Sitä on tullutkin laitettua niin sosekeittoon kuin myös syötyä sellaisenaan.

Piirakan päälle voi "koristeeksi" tai lisämauksi ripotella esim. rucolaa tai basilikaa. Lounaalla piirakkaa tarjotessa kannattaa tehdä kylkeen ihan perusvihersalaatti. Juhlissa tätä voi tarjota ihan sellaisenaan!

Parsakaali-pekonipiirakka

Piirakkapohja:

100 g kylmää voita kuutioituna
3 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
1 kananmuna
1 tl kylmää vettä

» Nypi voi ja vehnäjauhot murumaiseksi seokseksi.
» Sekoituksen loppuvaiheessa lisää suola.
» Riko joukkoon kananmuna ja lisää vesitilkka. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi.
» Anna levätä jääkaapissa kelmun sisällä vähintään puolisen tuntia.
(Voit tehdä pohjataikinan myös edellisenä päivänä.)

Täyte:

n. 300 g parsakaalia
1 pkt pekonia
3,5 dl maitokermaseosta (tai pelkkää täysmaitoa)
3 kananmunaa
0,5 dl juustoraastetta (esim. parmesan)
suolaa ja pippuria munamaidon mausteeksi

» Lämmitä uuni 225 asteeseen.
» Paista pekoniviipaleet rapeiksi joko uunissa tai pannulla. Levitä ne paiston jälkeen talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen rasva imeytyy niistä pois.
» Keitä parsakaalin kukkasia muutaman minuutin ajan.
» Sekoita munamaito eli riko kulhossa kananmunien rakenne ja kaada joukkoon maitokermaseos. Mausta suolalla ja pippurilla.
» Voit lisätä juustoraasteen joko munamaitoon tai raastaa sen suoraan piirakan päälle.

» Kaulitse pohjataikina ohueksi ja painele se n. 28-senttiseen irtopohjavuokaan. Esipaista pohjaa n. 15 minuuttia.
» Ota piirakkapohja pois uunista ja levitä pohjan päälle parsakaalit ja pekonit.
» Kaada sitten joukkoon munamaito.
» Paista n. 20 minuuttia tai niin kauan, että piirakka on ottanut hieman väriä ja täyte hyytynyt.

- Emmi